Ennakkoperintöä

Iskä on nuorempana harrastanut aika aktiivisestikin ja lapsuuteeni kuuluu muisto mustasta isosta kameralaukusta, jossa oli kaikkea jännää.

Nyt se laukku sisältöineen on mun! Herra Isä sanoi joskus viime keväänä (muistaakseni) ekan kerran, että ne kamerakamat ovat jonain päivänä tulossa mulle. Kesällä kysyin, jos olisi voitu pitää kameraoppitunteja, mutta se loppujen lopuksi sitten jäi. 30-vuotislahja yhdistettynä jouluun oli sitten tämä tilaisuus, jolloin mua arvokkaasti lahjottiin - ja olin kyllä tosi otettu asiasta :)

Laukku ja sen sisältö

Kolme runkoa, aika monta objektiivia (tai kai niitä pitäs nykyään sanoa optiikoiksi) ja salamahärveliä ja vaikka mitä. Asahi Pentax Spotmatic oli yksi rungoista, muistaakseni se ekana hankittu. Täytyy tutustua huolellisesti ja pitää jotain kamerapäiväkirjaakin :P

Joku rungoista ja isoin putki :D

Sain joululahjaksi myös Joka tyypin kaavakirja 2:n, jota olin toivonut. Ekan osan hankin joskus itse, muutama vuosi sitten. Tykkään ihan vaan selaillakin ja suunnitella mielessä juttuja.

Toivoin myös boksia, joka sisältää pidennetyt versiot suosikkielokuvasarjastani Millennium. Nehän näytettiin ns. sarjana nyt viimeisten parin viikon aikana, tänään taisi tulla vimpat jaksot. Boksissa houkutteli myös lisämateriaali-levy. Ja joulupukin Muksuluuri (eli sisarukseni :D) oli kiva ja laittoi pakettiin myös tämän toiveen.

Huomenna alkaa taas uusi lukukausi. Sisältää opetushommien lisäksi sen verran omaa opiskelua, kuin Suzuki-open kolmos- (ja nelos-)taso vaatii - eli aika paljon :D Nämä opinnot alkoivat kylläkin jo syksyllä 2009, nyt siis pitäisi olla loppusuoralla. Eniten hommaa on kappaleiden ulkoasoitossa. Opettaminen ei tunnu enää niin vaativalta, kun sitä on käytännössäkin päässyt metodin mukaan toteuttamaan. Filosofia eli koko menetelmän perusta on alue, johon sietää syventyä aina vaan uudestaan. Mutta mitä ohjelmiston opetteluun tulee, niin koen sen vaan hyödyllisenä, vaikka kaikkia ei pääsekään tutkinnossa esittämään. Bachin h-mollisarjan soitin joulukuisessa diplomissa kokonaan - siitä kaikki osat ensimmäistä lukuunottamatta kuuluvat tutkintokappaleisiin. Puuttuvat kirjalliset tehtävät on kaikki raakileina koneella (paitsi tietty ne, jotka oon jo palauttanutkin), niskasta kiinni ja valmiiksi on missiona.

Joululomalla oli tarkoitus neuloa kasapäin. Vaan kuinkas sitten kävikään... Aloitin yhden ison huppukaulurin - joka on edelleen kesken. Ehkä huomenna alkava/jatkuva busseilu saa neulonnankin taas käyntiin.


Rairai vaan :)