 | ||
| Suora linkki kuvaan: http://www.superstock.com/stock-photos-images/4136R-190 |
Joskus erästä pientä ballerinaa varten haeskelin kaikkia hauskoja ja muuten vaan kivoja balettikuvia, törmäten tähän! Naurattaa aina vaan :)
Huomenna pääsee taas tunnille, jee! Kauhea hinku kehkeytynyt moista hikoilua kohtaan. Mietin tässä taannoin, että miksei lapsena/teininä tuntunut (läheskään aina) itse liikkuminen näin motivoivalta, mutta ehkä se onkin aika selvää. Nuorena tuli käytyä tunneilla eniten tottumuksesta, toisiksi eniten kavereiden takia. Tietenkin siinä pysyi fyysisesti hyvässä kunnossa (ei tullut ikinä edes mieleen miettiä omaa painoa negatiivisesti), mutta jos olisin tehnyt samalla "apinan raivolla" kuin nykyään, niin jo oltaisiin oltu superkunnossa :D Lukion ekan vuoden jälkeen kun lopetin baletin, kävin vielä jazz- ja modernin tanssin tunneilla vuoden. Sitten pidin muistaakseni niistäkin vuoden taukoa, kunnes menin vuodeksi takaisin (oli välivuosi lakkiaisten jälkeen). Jotenkin niin se meni. Kunhan pääsin opiskelemaan huiluilua, ei tullut harrastettua oikein mitään liikuntaa säännöllisesti, söin epäsäännöllisemmin (kun itekseni ruokia laittelin) ja kaikkea semmoista. Sen jälkeen onkin kilojutut pyörineet enemmän ja enemmän mielessä.
Niin että nyt toi tanssiminen on ihanaa ja kiinnostavaa monestakin syystä. Ihan ykkösenä on kuntoilu. Ei uskoisi, miten rankkaa se vaan voi olla, vaikka sitä on vuosikaudet tehnytkin (ja kyllä silloin junnunakin hikoiltiin urakalla). Toisena on ehkä nostalgia - nyt mä Haluan tehdä kaikki nilkkojen ojennukset ja käsien asennot mahdollisimman loppuun asti. No, tietty kunnon sallimissa rajoissa (eli jos se jalka ei sivulle nouse kovin paljon, niin sitten ei). Kolmantena ehkä noiden kahden ekan "syyn" yhdistelmä: uusia havaintoja vanhoista tutuista kroppa-asioista on ihan huippua tehdä! Esimerkiksi tasapaino eri asennoissa. Ja puolivarpailla ja koko jalalla ja vähän kärjilläkin (molemmilla kintuilla yhtäaikaa). Tänäänkin bussipysäkillä itekseni seisoskellessa mietin sitä, miten paljon pelkkä ajatus ylöspäin suuntaamisesta tasapainossa auttaa...
Tulevana viikonloppuna on tosiaan pe-su koulutusta, joten lauantain tunti jää väliin :((( Harmittaa siksikin, että jää se ainoa virallinen en pointe-sessio pois. Jotenkin omia kotona kokeiluja on vaikeampi laskea mukaan :P
Viikonloppuun liittyen, täytyy miettiä ja TEHDÄ eväät valmiiksi mukaan. Talous alkaa olla vähän kehnoissa kantimissa. Onneksi hetkellisesti vaan. Aina voi ajatella, että no jos en olisi sitä yhtä harjoituspukua ja niitä toisia pehmikkeitä tossuja varten ostanut ja ja ja... No. Ne rahat olisi kuitenkin todennäköisesti jo menneet. Niin että suunnitelmallisuutta ruokailuihin enemmän (tietty muuhunkin elämään rahankäytöllisesti).
Taidan mennä laittamaan huomisen tanssailukamat valmiiksi <3
No comments:
Post a Comment