Bussineulontaa!

Nonnniin. Oikeastaan bussineulonta juontaa juurensa viime vuoteen tai sitä edelliseen (kun ei muista, niin ei muista). Todennäköisesti sitä edellinen on oikea vaihtoehto. (Jos mietityttää, milloin joku asia on tapahtunut - kerro arvioimasi kahdella ja saat todennäköisesti sen oikean tuloksen.)

Niin. Siis silloin vuonna äks opettelin kaverin neuvomana virkkaamaan kukkaruutuja, joista Novitassa oli tehty kassi. Niitä on kiva, nopea ja helppo tehdä, joten väkästin työmatkalla Kalliosta Ogeliin lukuvuoden aikana aika monta. Ja eri väreillä. Lisäksi junamatkoilla töihin mennessä (Helsingistä Hämeeseen) oli samat virkkuut mukana, tai joku neulehässäkkä. Tänä syksynä (merkittäköön täten jälkipolville, että se on se 2010 nyt sitten) vallalla on ollut nimenomaan puikkojen kanssa pelaaminen. Työt alkoivat elokuun puolivälin tienoilla ja bussissa (no vähän väliä oon kyllä kotonakin tehny, hihi) on tehty valmiiksi jo 3 pipoa (yksi kaverin päähän, kaksi omaan), yhdet sukat ja tänään aloitin Super-Säärystimet, joista vielä täälläkin kuullaan.

Kaksi pipoista (kaverin ja toinen omista) olivat suoraan yhden lehden ohjeella, kolmanteen vähän säädin omaa ja jonkun ohjeen palmikkoja. Sukkien ohje oli lehdestä (ohjeessa oli kyllä pari painovirhettä), Super-Säärystimet olen tähän asti keksinyt itse. Ja lanka on IHANAA. Niin kerrassaan paljolti, että saa oman merkinnän (sitten tässä joskus).

Päivän kissakuva esittelee Viuhtin yöllisenä sohvapetona (rapisuttelin puhelinta selkänojalla ja toinen kyttäsi silmät pelkkinä mustina pupilleina, jotka sitten reagoivat hauskasti salamaan).